Psykologinen turvallisuus

Psykologinen turvallisuus on kaikkein tärkeintä

Kun tiimin psykologinen turvallisuus on kunnossa, tiimiläiset uskaltavat ottaa riskejä ja ilmaista itseään.

Viimeisinä viikkoina ajatukseni ja moni keskusteluni on liittynyt ilmiöön nimeltä Psykologinen turvallisuus työpaikoilla. Eihän se sinänsä ole mikään uusi asia, mutta on yksi asioista, joita yhä enemmän nostetaan esiin tämän päivän muutoksessa kohti tulevaisuuden johtajuutta. Jo 1965 professorit E. Schein ja W. Bennis nostivat esiin käsitettä. Psykologinen turvallisuus nähdään välttämättömänä, jotta ihmiset organisaatiomuutoksissa tuntisivat olonsa turvallisiksi ja olisivat kykeneviä muuttumaan.

Myöhemmin kiinnostukseen on vaikuttanut Googlen Projekti Aristotle 2012. Tavoitteena oli oppia siitä, mikä tekee Googlen tiimeistä niin tehokkaita. Tulokset näyttivät selvästi, että vaikuttavin osatekijä oli psykologinen turvallisuus. Tiimiläiset uskalsivat ottaa riskejä ja heillä oli tilaa ilmaista itseään. He eivät  hävenneet tai tunteneet oloaan epävarmaksi esimerkiksi siitä, että saisivat oppimattoman tai hankalan henkilön leiman. Edmondson ja Lein 2014 mukaan kiinnostus psykologiseen turvallisuuteen säilyy edelleen johtuen oppimisen ja innovaation suuresta merkityksestä nykyisissä organisaatioissa.

Itse näen psykologisen turvallisuuden tärkeänä osana modernia johtajuutta, missä fokus on sekä henkilöstön että toiminnan kehityksessä. Suuri tehtävä ja haaste tulevaisuuden johtajille on löytää ja sitouttaa osaavaa henkilöstöä. Silloin psykologinen turvallisuus on avainasemassa monellakin tasolla.

Riittämätön psykologinen turvallisuus vaikuttaa paitsi työntekijöihin henkilökohtaisesti, myös koko tiimin toimintaan. Yleinen esimerkki on se, ettemme uskalla kyseenalaistaa päätöksiä tai käytäntöjä työyhteisössämme. Monia esimerkkejä löytyy myös vakavista haitallisista seurauksista, kun kanssatyöntekijät eivät ole uskaltaneet ilmoittaa virheistä johtajilleen. Myös johtajat ovat tehneet vakavia virhepäätöksiä ilman, että kukaan on vastustanut, tai edes kyseenalaistanut niitä. Henkilöt, joiden työympäristössä vallitsee riittämätön psykologinen turvallisuus, reagoivat usein alhaisella työhyvinvoinnilla, jatkuvalla epävarmuudella ja virheiden tekemisen pelolla. Voimme vain ihmetellä, miten sellainen vaikuttaa jaksamiseen,suorittamiseen ja kehittämisen haluun. Tällaisessa tilanteessa moni päättää äänestää jaloillaan ja jättää työpaikan. Erityisesti asiantuntijat, joilla on suuret mahdollisuudet työllistyä muualla, vaihtavat vaikkapa kilpailijalle. Lopputulos yritykselle on aivovuotoa ja menetettyjä tärkeitä osaamisresursseja, joita voi olla vaikeita korvata.

Jo tämän päivän työelämä vaatii jatkuvaa kehitystä, muun muassa osaamiseen ja uusiin prosesseihin. Tällöin vaaditaan, että hyödynnämme toisinajattelun ja moniosaamisen resurssejamme. Tässä psykologinen turvallisuus voi olla yhteinen valttikorttimme. Hyödynnämme resurssejamme täydellisesti silloin, kun kaikki tiimissä saavat riittävästi tilaa puhua ja tuntevat riittävästi turvallisuutta uskaltaakseen ilmaista mielipiteitään. Erityisesti silloin, kun mielipiteet eivät vastaa muiden tiimiläisten tai johtajan mielipiteitä. Lisäksi tulisi tapahtua jatkuvaa pätevyyden kehitystä sekä uusajattelua prosesseissa, joissa kannustamisen lisäksi haastamme toisiamme. Kun meillä on mahdollisuuksia testata ideoitamme, tämä työtapa miellyttää korkeasti suorittavia ja osaavia työntekijöitä. Psykologisen turvallisuuden lisääminen vastaa myös tulevien sukupolvien ennakoituihin työelämän toivomuksiin. Jo nyt psykologinen turvallisuus voidaan nähdä varteenotettavana osatekijänä uusien työntekijöiden houkuttelulle, mutta erityisesti jo olemassa olevien avainresurssien kiinni pitämiseksi.

Asiantuntija apunasi,

Tua HerrgårdTua Herrgård
Development Manager
tua.herrgard@wasatalent.fi
+358 503447919

Lisää samasta aiheesta