Psykologinen turvallisuus

Miksi psykologinen turvallisuus on tärkeää?

Tämän päivän työelämä asettaa korkeita vaatimuksia niin työntekijöille kuin johdollekin. Muutostahti on kova ja tulostakin pitäisi jatkuvasti parantaa. Tässä tilanteessa työyhteisön ilmapiirin vaikutus työntekoon voi olla ratkaisevaa. Onko teidän tiimissänne psykologisen turvallisuuden ilmapiiri, mikä johtaa hyviin tuloksiin?

Huomaatko näitä merkkejä tai oireita organisaatiossasi?

  • Työntekijät esittävät vähän kysymyksiä kokousten aikana.
  • Työntekijät eivät kykene myöntämään omia virheitään tai syyttävät muita niistä.
  • Tiimi välttää vaikeita keskusteluja ja arkoja aiheita.
  • Johto ja esimiehet hallitsevat kokousten keskusteluja.
  • Palautetta annetaan harvoin eikä sitä myöskään pyydetä.
  • Työntekijät panostavat vain heidän työkuvauksensa tehtäviin eivätkä tue muita tiimikavereita sen ulkopuolella.
  • Työntekijät eivät pyydä apua toisilta, kun he tarvitsevat sitä.
  • Erimielisyyksiä tai erilaisia näkökulmia ei juurikaan ole.
  • Työntekijät eivät tunne toisiaan henkilökohtaisesti, vain ammatillisesti.

Psykologisen turvallisuuden puute vaikuttaa organisaation henkilöstön hyvinvointiin ja suoraan yrityksen tulokseen!

Mikä psykologinen turvallisuus sitten on?

Viimeisinä viikkoina moni keskustelu on liittynyt ilmiöön ”Psykologinen turvallisuus työpaikoilla”. Eihän Psykologinen turvallisuus sinänsä mikään uusi asia ole. Jo 1965 professorit E. Schein ja W. Bennis toivat esiin käsitettä välttämättömyytenä, jotta ihmiset organisaatiomuutoksissa tuntisivat olonsa turvallisiksi sekä kykenisivät muuttumaan.

Myöhemmin kiinnostukseen on vaikuttanut Googlen Projekti Aristotle 2012. Heidän tavoitteensa oli oppia siitä, mikä tekee Googlen tiimeistä niin tehokkaita. Tulokset näyttivät selvästi, että vaikuttavin osatekijä oli psykologinen turvallisuus. Psykologinen turvallisuus vaikutti siihen, että tiimiläiset uskalsivat ottaa riskejä ja heillä oli tilaa ilmaista itseään tiimissään. Heidän ei tarvinnut olla epävarmoja tai tuntea häpeää esimerkiksi siitä, että saisivat itsensä ilmaisemisesta oppimattoman tai hankalan henkilön leiman.

Myös tämän päivän muutos kohti tulevaisuuden johtajuutta nostaa esille psykologisen turvallisuuden merkityksen työpaikoilla yhä useammin. Edmondson ja Lein 2014 mukaan jatkuva kiinnostus psykologiseen turvallisuuteen johtuu oppimisen ja innovaation suuresta merkityksestä nykyisissä organisaatioissa. Psykologinen turvallisuus on tärkeä osa modernia johtajuutta, missä fokusoidaan henkilöstön ja toiminnan kehitys. Suuri tehtävä ja haaste tulevaisuuden johtajille on löytää ja sitouttaa osaavaa henkilöstöä. Tällöin psykologinen turvallisuus on avainasemassa monellakin tasolla.

Psykologinen turvallisuus on kilpailuvaltti!

Kun psykologinen turvallisuus on riittämätön, ei se vaikuta vain työntekijöihin henkilökohtaisesti, vaan koko tiimiin ja sen toimintaan. Tällöin emme esimerkiksi uskalla kyseenalaistaa tehtyjä päätöksiä tai käytäntöjä. Monia esimerkkejä löytyy myös vakavista ja haitallisista seurauksista, kun kanssatyöntekijät eivät ole uskaltaneet ilmoittaa virheistä johtajilleen. Johtajat ovat myös tehneet vakavia virhepäätöksiä ilman, että kukaan on vastustanut tai edes kyseenalaistanut tehtyjä päätöksiä. Henkilöt, jotka tekevät työtä sellaisessa tilanteessa, jossa vallitsee riittämätön psykologinen turvallisuus, reagoivat usein alhaisella työhyvinvoinnilla, jatkuvalla epävarmuudella ja virheiden tekemisen pelolla. Voimme vain kuvitella, miten tällainen toiminta vaikuttaa jaksamiseen, suorittamiseen ja kehittämisen haluun.

Tällaisessa tilanteessa moni päättää äänestää jaloillaan ja jättää työpaikan. Tämä tulos on yritykselle aivovuotoa ja menetettyjä tärkeitä osaamisresursseja, joita on haastavaa korvata. Erityisesti asiantuntijat, joilla on suuret mahdollisuudet työllistyä muualla, päättävät usein suunnata esimerkiksi paremmin psykologisen turvallisuuden huomioineelle kilpailijalle.

Psykologinen turvallisuus on siis vanha käsite, mutta sen huomioimisesta on tullut yrityksille uusi valttikortti. Tämän päivän työelämä vaatii jatkuvaa kehitystä muun muassa osaamisessa ja uusien prosessien luomisessa. Se taas vaatii, että yritys hyödyntää toisinajattelun ja moniosaamisen resursseja entistä paremmin.

Yritys hyödyntää resurssejaan täydellisesti vain silloin, kun kaikki tiimissä saavat riittävästi tilaa puhua ja tuntevat riittävästi turvallisuutta uskaltaakseen ilmaista mielipiteitään – myös silloin, kun ne eivät vastaa muiden tiimiläisten tai johtajan mielipiteitä. Toisten ideoiden haastaminen ja mahdollisuuksien antaminen testata uusia ideoita lisää pätevyyden kehittymistä ja uusajattelua yrityksen eri prosesseissa. Tämä työtapa miellyttää korkeasti suorittavia sekä osaavia kanssatyöntekijöitä ja vastaa tulevien sukupolvien ennakoituihin työelämän toivomuksiin.

Jo nyt voidaan nähdä psykologinen turvallisuus varteenotettavana osatekijänä, kun haemme ja houkuttelemme hyviä työntekijöitä. Psykologisen turvallisuuden merkitystä ei sovi kuitenkaan unohtaa myös silloin, kun tahdotaan pitää kiinni jo olevista, tärkeistä avainresursseista.

Asiantuntija apunasi,

Tua HerrgårdTua Herrgård
Development Manager
tua.herrgard@wasatalent.fi
+358 503447919

Lisää samasta aiheesta